lauantai 24. toukokuuta 2014

Onnen kultanmaassa

Toukokuun helteinen viikonloppu toteutti unelmia ja rasitti lihaksia. Lähdimme luokkakaverin kanssa monipuoliselle yhden yön vaellukselle. Meidän "triatlohimme" koostui pyöräilystä, patikoimisesta, sekä soutamisesta.

Pyöräilimme hieman alle kuusikymmentä kilometriä Natura- alueelle Älänteelle. Itse olen pienestä pitäen patikoinut siellä parikin kertaa vuodesta, ja tänäkin vuonna tuo oli jo neljäs kerta siellä. Alue on lähellä meitä, joten sinne on tullu mentyä - mutta koskaan en ole ollut yötä alueella.

Meille sattui huippu hyvät kelit ja kesän ensimmäiset rusketukset tarttuivat (ja ensimmäiset palamiset) käsivarsiin hyvin. Matkalla meidän alkoi tehdä hurjasti jätskiä vaikkei kummallakaan ollut yhtään rahaa mukana. Keksittiin alkumatkasta, että keräisimme pulloja ja tölkkejä, ja niin myö saatiin kerättyä kahteen tuuttiin rahat. Huippu idea! Pyöräily meinasi muuten tuntua puuduttavalle, mutta kun jahtasimme silmillämme kerättävää muuttui se hauskaksi ja mielenkiintoiseksi. Suosittelen, egologista ja halpaa. :)



Reissussa halusimme kokeilla uusia ruokalajeja nuotiossa paistaen. Päivälliseksi teimme täytettyjä paprikoita ja jälkiruuaksi appelsiinimuffinseja. Illalla kokeiltiin myös pannarin tekoa nuotiolla, mutta se meni pilalle täysin. Nuotio oli komeimmillaan laittaessamme pannun sen päälle, joten pikimustaa siitä tuli. Noh, ehkä ensi kerralla yritetään uudestaan :)



Vaikka olin käynyt alueella lukuisia kertoja ja miettinyt ennakkoon, tahdonko lähteä juuri tuonne, avautui se aivan uudella lailla minulle nyt. Liikuimme patikoinnin lisäksi veneellä ja näimme alueen järveltä käsin. Pääsimme myös veneen vuoksi liikkumaan järven toiselle puolelle, josta löytyi uskomattoman upea iltalenkiksi sopiva polku ja upea hiekkaranta. Kiertelimme myös mailla, missä ei ollut polkuja, mutta hienoja lampia ja rantoja. Upea seutu. Tämä retki sai minut arvostamaan aluetta uudellalailla.


Jaksoimme seuraavana päivänä patikoida myös muutaman kilometrin päässä olevan Huuhkajan kierroksen, jota en muistanut kiertäneeni. Sieltä löytyi upeammat maisemat kuin Älänteeltä, mutta päiväretkeksi se on omaan makuun hieman liian lyhyt.


Alueella on paljon käärmeitä. Tulomatkalla patikoidessamme paljain jaloin säikähdimme kahdesti kyykäärmeiden takia. Ensimmäinen oli agressiivinenkin ja sähisi kaverillilleni, mutta toinen oli vasta poikanen ja rauhallinen. En yleensä säiky mitään eläimiä, mutta nyt säikähdin. Paljaat jalat ja limainen, iso kyy ei houkutellut.


Säät hellivät meitä, mieli oli tyyni ja onnellinen. Luonnon äänet tarjosivat upeat konsertit, eikä yön valoisuus ja äänet häirinneet. Upea retki, upea kesä - tulisi vain nuo säät uudestaan tänne ja uudet retket. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti