Toukokuun helteinen viikonloppu toteutti unelmia ja rasitti lihaksia.
Lähdimme luokkakaverin kanssa monipuoliselle yhden yön vaellukselle.
Meidän "triatlohimme" koostui pyöräilystä, patikoimisesta, sekä
soutamisesta.
Pyöräilimme hieman alle kuusikymmentä kilometriä Natura- alueelle
Älänteelle. Itse olen pienestä pitäen patikoinut siellä parikin kertaa
vuodesta, ja tänäkin vuonna tuo oli jo neljäs kerta siellä. Alue on
lähellä meitä, joten sinne on tullu mentyä - mutta koskaan en ole ollut
yötä alueella.
Meille sattui huippu hyvät kelit ja kesän ensimmäiset rusketukset
tarttuivat (ja ensimmäiset palamiset) käsivarsiin hyvin. Matkalla meidän
alkoi tehdä hurjasti jätskiä vaikkei kummallakaan ollut yhtään rahaa
mukana. Keksittiin alkumatkasta, että keräisimme pulloja ja tölkkejä, ja
niin myö saatiin kerättyä kahteen tuuttiin rahat. Huippu idea! Pyöräily
meinasi muuten tuntua puuduttavalle, mutta kun jahtasimme silmillämme
kerättävää muuttui se hauskaksi ja mielenkiintoiseksi. Suosittelen,
egologista ja halpaa. :)
Reissussa halusimme kokeilla uusia ruokalajeja nuotiossa paistaen. Päivälliseksi teimme täytettyjä paprikoita ja jälkiruuaksi appelsiinimuffinseja.
Illalla kokeiltiin myös pannarin tekoa nuotiolla, mutta se meni pilalle
täysin. Nuotio oli komeimmillaan laittaessamme pannun sen päälle, joten
pikimustaa siitä tuli. Noh, ehkä ensi kerralla yritetään uudestaan :)
Vaikka olin käynyt alueella lukuisia kertoja ja miettinyt ennakkoon,
tahdonko lähteä juuri tuonne, avautui se aivan uudella lailla minulle
nyt. Liikuimme patikoinnin lisäksi veneellä ja näimme alueen järveltä
käsin. Pääsimme myös veneen vuoksi liikkumaan järven toiselle puolelle,
josta löytyi uskomattoman upea iltalenkiksi sopiva polku ja upea
hiekkaranta. Kiertelimme myös mailla, missä ei ollut polkuja, mutta
hienoja lampia ja rantoja. Upea seutu. Tämä retki sai minut arvostamaan
aluetta uudellalailla.
Jaksoimme seuraavana päivänä patikoida myös muutaman kilometrin päässä
olevan Huuhkajan kierroksen, jota en muistanut kiertäneeni. Sieltä
löytyi upeammat maisemat kuin Älänteeltä, mutta päiväretkeksi se on
omaan makuun hieman liian lyhyt.
Alueella on paljon käärmeitä. Tulomatkalla patikoidessamme paljain
jaloin säikähdimme kahdesti kyykäärmeiden takia. Ensimmäinen oli
agressiivinenkin ja sähisi kaverillilleni, mutta toinen oli vasta
poikanen ja rauhallinen. En yleensä säiky mitään eläimiä, mutta nyt
säikähdin. Paljaat jalat ja limainen, iso kyy ei houkutellut.
Säät hellivät meitä, mieli oli tyyni ja onnellinen. Luonnon äänet
tarjosivat upeat konsertit, eikä yön valoisuus ja äänet häirinneet. Upea
retki, upea kesä - tulisi vain nuo säät uudestaan tänne ja uudet
retket. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti