Yhdessä hevosopiskelijoiden kanssa kävimme monissa Maaningansuunnalla löytyvissä lintutorneissa ja katselupaikoissa. Pongailimme lintuja kiikareilla ja silmin ja yritimme epätoivoisesti etsiä vastauksia lintuoppaista. Tämä laji tuntui minusta erittäin vaikealle ja hieman epämiellyttävälle. Suurin osa linnuista näytti minusta aivan samalta, vaikka ne saattoivat ollakin täysin eri lajia. Lajeja on myös aivan hurjan paljon meillä Suomessakin - ja pienessä Savossa. Retkien päätteeksi mieli kukoisti auringon lailla kerättyäni D- vitamiinia, ja toivottavasti myös muutama lintulajikin. Ainakin sen opin, että ihminen on hyvin viisas jos osaa lintulajeja, sillä sen taidon omistaminen ei ole itsestäänselvyys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti