Haaveilen aina sivistäväni ihmisiä vaelluksen suhteen. Yksikin yö metsässä tekee ihmeitä. Yksikin yö riittää kokemukseksi pienestä vaelluksesta, eikä sen toteuttaminen vaadi paljon. Tällä kertaa uudeksi reissulaiseksi lähti äitini, sekä siskoni joka oli ollut jo vuosi sitten samanlaisella reissulla kanssani. Kuitenkin silloin meillä oli huomattavasti vastoinkäymisiä sään ja liikkumisen suhteen.
Päiväruuan jälkeen pakkasimme rinkkamme ja lähdimme Hirvisuon parkkipaikalle. Aurinko oli jo laskenut, mutta näimme ilman lamppuja jonkin matkaa. Muut sytyttivät otsalamput pimeyden tullessa, mutta itse tunnustelin liikkua polkujen muotojen mukaan ja epävarmuuden iskiessä odotin toisten lamppujen valaisevan keltatäpläisiä puita.
Sää oli sopiva vaellukselle. Oli sopivan lämmin ja sopivasti tavaraa mukana. Illan pimeydessä kokeilin ensimmäistä kertaa Ohraperunaporkkana- rieskan tekoa kamiinan päällä. Olen monta kertaa epäonnistunut vaellusleipomuksissa, mutta tällä kertaa mikään ei mennyt pieleen. Rieska ei palanut, ollut raaka ja sen maku oli miellyttävä. Loistavaa!
Illan hämyssä lueskelin mukaan otettua lehteä, sekä ihania Eeva Kilven runoja. Makuupussi tuntui suorastaan kuumalta lämmitetyssä kodassa ja mieli oli levännyt.
Aamumme sujui nopeasti. Keitin aamupuuron kahvipannussa, söimme loppuja eväitä ja kävelimme kauniissa auringon paisteessa ja kuuran hohtamassa maassa takaisin autolle, sekä kotiin.
Ohraperunaporkkanrieskat
1 Porkkana
0,5dl perunajauhoja
2dl ohrajauhoja
3/4tl suolaa
2rkl öljyä
1 kananmuna
vettä
1. Raasta porkkana. Lisää kuivat aineet sekaan ja pakkaa rasiaan. 2. Perillä riko raaka kananmuna seokseen, sekä öljy, ja tarvittava määrä vettä. 3. Voitele öljyllä folio. Levitä taikina siihen ja taita sen päälle foliota. Paista ritilän/kamiinan päällä. Käännä toinen puoli. Rieska on kypsää saadessaan hieman väriä ja muuttuessaan kiinteäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti