keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Sup-lautailua

Viimeisellä kouluviikolla vietimme yhden rennon (aivan kuin näitä rentoja päiviä ei olisi aiemmin ollut) ja mukavan päivän uuden aktiviteetin parissa. Samalla tämä oli meidän luokkamme viimeinen yhteinen päivä ennen valmistujaisjuhlaamme.

Opettajamme oli hankkinut meille Kuopion Matkustajasatamaan kahden tunnin Sup-lautailut, joista tunnin aikana saimme opetusta uuteen lajiin, ja seuraavan tunnin saimme mennä laudoilla vapaasti. Kaikille meille laji oli täysin uusi ja kiehtova, sillä ainakin itse olin paljon lukenut ihmisten kokemuksia blogeista ja tuttavilta. Nyt pääsin itse kokemaan, mikä on tämä uusi trendi laji.


Yllätyin positiivisesti siitä, miten helppoa lautailu oli. Sen tekniikka muistutti paljon melomista, jolloin kaivoin vain muistivarastosta aiemmin oppimamme melomisesta ja sovelsin sitä laudan kanssa menemiseen. Opimme nopeasti perustekniikat, jolloin laudalla pystyi menemään sutkot helposti.

Aallonmurtajien toiselle puolelle mentäessä huomasin lautailun haasteet. Aallokossa ja tuulessa lautailu ei ollut enää helppoa ja vakaata, mitä se tyynellä vedellä oli. Kaatuilin monta kertaa laudan päälle, mutten kylläkään kertaakaan veteen asti, mikä ei olisi minua edes haitannut. Tasapainon hakeminen aallokossa ja eteenpäin meneminen muuttuivat siis haasteelliseksi.

Suppailu oli hauska kokemus. Kauaa sitä ei kylläkään jaksanut tehdä, mutta tuota lajia olisi kiva kokeilla jossain luonnollisemmassa ympäristössä. Näköjään vesiurheilussakaan, en kaipaa kaupungin maisemia ja läheisyyttä ja koen sen väistämättä tylsäksi. Olenkin kuullut, että nykyään jotkut yritykset järjestävät suppailua myös luonnon joissa ja alueilla.

Positiivinen kokemus jäi silti suppailusta, ja varmasti tulen toistekin sitä kokeilemaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti